Liikunta pienentää dementiariskiä

Säännöllisesti liikuntaa harrastavat välttyvät muistisairauksilta muita todennäköisemmin. Liikunta lisää muun muassa aivojen verenkiertoa ja edistää hermosolujen uusiutumista.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Säännöllisesti liikuntaa harrastavat välttyvät muistisairauksilta muita todennäköisemmin, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Tutkimuksessa käytettiin yhteensä yli 170 000 henkilön 37-vuotisia seurantatietoja. Liikuntaa ja muita terveysseikkoja kyseltiin 2–4 vuoden välein, ja seurannan aikana todettiin yli 10 000 dementiaa.

Tulosten perusteella eniten liikuntaa harrastavat ja fyysisesti aktiivisimmat sairastuivat dementiaan noin kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka liikkuivat vähiten. Myös runsas kävely ja voimakas aerobinen liikunta liittyivät pienempään dementiariskiin.

Noin 150 000 suomalaista sairastaa muistisairautta. Uusia tapauksia todetaan noin 23 000 vuosittain.

Liikunnan ja muistisairauksien yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa tätä ennenkin, mutta nyt julkaistut tulokset perustuvat poikkeuksellisen pitkään ja monipuoliseen seurantaan. Tutkijoiden mukaan liikunta voi tukea aivoterveyttä monin tavoin. Sen on osoitettu lisäävän aivojen verenkiertoa, edistävän hermosolujen uusiutumista ja aivojen muovautuvuutta sekä vähentävän tulehdusta. On silti mahdollista, että liikunnan lisäksi muutkin seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin, tutkijat muistuttavat.

Artikkeli Liikunta pienentää dementiariskiä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Aikuisten vesirokkorokote osaksi kansallista rokotusohjelmaa

Nyt myös aikuiset voivat saada maksuttoman vesirokkorokotuksen, jos heillä ei ole sairastetun taudin tai aiemman rokotuksen antamaa suojaa vesirokkoa vastaan. Hyvinvointialueet tiedottavat, miten aikuiset saavat vesirokkorokotteen.

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock

Kansallinen rokotusohjelma laajentui 1.8.2026 alkaen. Nyt myös aikuiset voivat saada maksuttoman vesirokkorokotuksen, jos heillä ei ole sairastetun taudin tai aiemman rokotuksen antamaa suojaa vesirokkoa vastaan. Lasten vesirokkorokote on ollut osa Suomen kansallista rokotusohjelmaa jo syksystä 2017 lähtien.

Uudistus koskee melko pientä joukkoa aikuisia, sillä suurin osa yli 50-vuotiaista on sairastanut vesirokon jo lapsuudessaan. Näin ollen heillä on luonnollinen vastustuskyky tautia vastaan. Arvion mukaan suoja puuttuu vain noin 1–3 prosentilta aikuisväestöstä.

Vaikka vesirokko on lapsilla tavallisesti melko lievä infektio, aikuisilla se voi aiheuttaa huomattavasti vakavampia oireita ja jälkitauteja. Erityisen haitallinen sairaus voi olla raskauden aikana sekä henkilöille, joiden elimistön puolustuskyky on heikentynyt. Lisäksi vakavien seurausten todennäköisyys lisääntyy ikääntymisen myötä. 

Hyvinvointialueet tiedottavat rokotusten alkamisesta

Rokote on erityisen tärkeä henkilöille, joille ollaan aloittamassa voimakkaasti immuunipuolustusta heikentävää lääkitystä tai hoitoa, tällöin rokotuksesta päättää hoitava lääkäri. Myös raskautta suunnitteleville, vuosina 2000–2005 syntyneille tai terveydenhuollossa työskenteleville rokote on tarpeellinen.

Vesirokkorokotuksen perussarja sisältää kaksi rokoteannosta. Annokset annetaan vähintään kolmen kuukauden välein, mutta annosväli voi olla myös tätä pidempi. 

Hyvinvointialueet tiedottavat, milloin, mistä ja miten aikuiset saavat vesirokkorokotteen.

Artikkeli Aikuisten vesirokkorokote osaksi kansallista rokotusohjelmaa julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Impulsiivisuus voi olla haitaksi sydämelle

Impulsiiviset ihmiset saattavat sairastua muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Elintavat selittävät ainakin osan yhteydestä.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Impulsiiviset ihmiset saattavat sairastua muita todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin, osoittaa tuore ranskalaistutkimus.

Tiedot käyvät ilmi 48 000 keskimäärin 50-vuotiaan ranskalaisen kahdeksanvuotisesta seurannasta, jonka aikana 1 200 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Impulsiivisuutta arvioitiin kyselyllä, joka mittaa muun muassa taipumusta toimia harkitsematta, vaikeutta hillitä käyttäytymistä sekä taipumusta jättää huomiotta päätösten pidemmän aikavälin seuraukset.

Tulosten perusteella impulsiivisimmat osallistujat sairastuivat sydän- ja verisuonitautiin noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka olivat keskivertotasoa. Erityisesti aivoverenkierron häiriöt olivat heillä yleisempiä.

Toisessa analyysissa tutkijat tarkastelivat tyypin 2 diabetesta sairastavia erikseen, ja havaitsivat vähiten impulsiivisten potilaiden säästyvän sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin. Tämä yhteys havaittiin vain tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

”Impulsiivisuus voi vaikuttaa merkittävästi arjen hallintaan, ihmissuhteisiin ja talouteen.”

Aiemmissa tutkimuksissa impulsiivisuus on yhdistetty epäterveellisiin elämäntapoihin, lihavuuteen, tupakointiin sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön. Impulsiivisuus on toisaalta yhdistetty myös korkeaan verenpaineeseen sekä stressitiloihin, jotka nekin voivat selittää nyt havaittuja yhteyksiä.

Tutkijat korostavat, että impulsiivisuuden lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Impulsiivisuus saattaa kuitenkin auttaa tunnistamaan potilaita, jotka ovat suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.

Artikkeli Impulsiivisuus voi olla haitaksi sydämelle julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

mielessä

4.8.2026

Moni vaatii omalta muistiltaan liikoja

Työikäisen muistiongelmien taustalta löytyy yleensä selkeä syy, ja tilanteen korjaaminen edellyttää usein muutoksia työpaikalla tai elämäntavoissa.

Teksti Janita Virtanen
Kuvat Istock

Muistiongelmat ovat hyvin yleisiä, ja varmasti jokainen kokee niitä silloin tällöin. Huolestuttavaa on se, että jopa joka kolmas työikäinen on muistiongelmistaan huolestunut, kertoo Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja ja Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian ylilääkäri, professori Eino Solje.

– Joka kolmannella työikäisellä ei ole sellaisia muistiongelmia, joista tulisi olla huolestunut. Jos ihminen kiinnittää aktiivisesti huomiota pieniin arkisiin muistiongelmiinsa, muistiongelmien määrä voi tuntua aika dramaattiseltakin.

Solje arvioi, että työikäisten muistiongelmat eivät todennäköisesti ole lisääntyneet edes hektisessä nykymaailmassa. Ihmisaivojen käsittelykapasiteetti on aina ollut valtava, mutta työmuisti rajallinen, eikä tämä ole ajan kuluessa muuttunut. Soljen mukaan muutos on sen sijaan tapahtunut siinä, että ihmiset odottavat nykyään aivoiltaan aiempaa enemmän.

– Moni on nyt huolestunut siitä, kun omat aivot eivät pystykään ihmislajille tyypillistä tiedonkäsittelyä parempiin suorituksiin – eli on jollain tapaa hämärtynyt se, mihin aivot kykenevät.

Solje huomauttaa, että nykymaailmassa on entistä enemmän välineitä oman muistin tukemiseen, mikä on voinut jopa vähentää ihmisten muistiongelmia.

– On sähköisiä to do -listoja, ja asioita saa heti talteen sähköpostiin. Työmuistia ei tavallaan tarvitse käyttää tiettyjen arkisten asioiden muistamiseen.

Solje on kiinnittänyt huomiota siihen, miten mediassa näkyy paljon huolta informaatiotulvan ja eri laitteiden vaikutuksista ihmisaivoille. Hän huomauttaa, että tällaisia huolia on ollut kautta aikojen ja yhtä lailla esimerkiksi taskulaskimeen, puhelimeen, tietokoneeseen ja videopeleihin liittyen, eikä ihmiskunta ole vieläkään tuhoutunut.

Erilaiset riidat ja selvittämättömät sotkut aiheuttavat kuormitusta ja vievät työmuistilta kapasiteettia.

Univaje tai alkoholinkäyttö voi heikentää muistia

Millaisia syitä nuorempien aikuisten muistiongelmien taustalla sitten voi olla? Soljen mukaan hyvin monenlaisia.

Esimerkiksi riittämätön tai heikkolaatuinen uni aiheuttaa herkästi muistiongelmia, mistä syystä valvotun yön jälkeen ei tulisi tehdä liian vaativia tiedonkäsittelyn tehtäviä – tai ainakaan odottaa samanlaisia tuloksia kuin virkeänä.

Erilaiset riidat ja selvittämättömät sotkut aiheuttavat kuormitusta ja vievät työmuistilta kapasiteettia, jolloin jää vähemmän tilaa muulle ajattelulle.

”Keskivertoihmisen muistissa pysyy noin seitsemän asiaa samanaikaisesti.”

Myös alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat muistiin.

– Enkä nyt tarkoita sitä, että on niin humalassa, ettei muista mitä tapahtui, vaan pienetkin määrät vaikuttavat tiedonkäsittelyyn ja toisaalta myös viiveellä, eli vaikka ei olisi mitään rappiokäyttöä, säännöllinen ja kohtuurajoissakin pysyvä alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sen, ettei tiedonkäsittely toimi optimaalisesti.

Tiedonkäsittelyn ongelmat helpottavat yleensä nopeasti, kun pysyy pidempään raittiina.

– Lasi viiniä silloin tällöin ei tuhoa kenenkään työkykyä, mutta jos ottaa lasillisen viiniä joka ilta, sillä voi olla arkeen hyvinkin suuri vaikutus. On tietysti hyvin yksilöllistä, mitä kukakin sietää. Toisaalta osalla alkoholi vaikuttaa myös esimerkiksi uneen ja mielialaan, ja nekin vaikuttavat muistin toimintaan.

Moniin sairauksiin, kuten kilpirauhastauteihin, voi liittyä tiedonkäsittelyn ongelmia, mutta yleensä ihmisellä on tällöin muitakin oireita. Myös tietyt lääkkeet – kuten vahvat kipu- ja unilääkkeet – voivat vaikuttaa muistiin.

Liiallinen multitaskaus kuormittaa työmuistia

Työikäisten muistiongelmien syyt löytyvät hyvin usein työolosuhteista. Soljen mukaan monen on vaikea ymmärtää, että ihmisen muisti ei yksinkertaisesti kykene rajattomaan multitaskaukseen.

– Keskivertoihmisen muistissa pysyy noin seitsemän asiaa samanaikaisesti, ja yksi niistä voi olla se, että pitää mielessään lupauksen mennä työkaverin kanssa lounaalle.

Sen sijaan toiminnanohjaus, huomion jakaminen sekä joustava siirtyminen asiasta toiseen ovat selvästi yksilöllisempiä ominaisuuksia. Solje huomauttaa, että kautta aikojen on ollut esimerkiksi sellaisia suurperheen äitejä, jotka kykenevät reagoimaan, muuttamaan suunnitelmiaan ja huomioimaan lapset, pyykit, ruoat ja työt samanaikaisesti.

– Toisaalta on myös ihmisiä, joilla kaiken pitää olla suunniteltuna ja kun ovikello soikin yllättävään aikaan, pasmat menevät koko päiväksi sekaisin. Nämä molemmat ihmistyypit kuuluvat normaalivariaatioon.

”Toisinaan voi olla vaikea erottaa hankalaa burn outia alkavasta muistisairaudesta.”

Jokaisen olisikin tärkeää tehdä sen verran itsetutkiskelua, että oppisi ymmärtämään, kuinka paljon sietää jatkuvaa muutosta tai esimerkiksi toistuvia puheluita tai Teams-ilmoituksia – ja sitten tarvittaessa muokkaamaan työpäiviään tältä pohjalta.

– Jollekin sopii se, että ärsykkeitä tulee koko ajan ja saa niihin heti reagoitua, kun taas toisen pitää saada tehtyä yksi asia kerrallaan keskittyneesti, ja molemmat näistä ovat ihan yhtä oikein.

Jos oma työskentelytapa tuntuu oikealta, selitystä voi yrittää etsiä työyhteisöstä: onko työpaikalla esimerkiksi ristiriitoja?

– Ne vievät samalla tavalla työmuistista kaistaa kuin yksityiselämänkin ristiriidat.

Burn out voi vaikuttaa alkavalta muistisairaudelta

Jos huomaa omassa työssään, että muistiongelmia alkaa kertyä enenevässä määrin, tähän hälytysmerkkiin kannattaa reagoida mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Soljen mukaan on yllättävänkin tavallista, että työikäinen ihminen saattaa päätyä laajoihin tutkimuksiin ja muistiselvittelyihin asti, ennen kuin taustalta löytyykin burn out.

– Toisinaan voi olla jopa mahdotonta erottaa hankalaa burn outia alkavasta muistisairaudesta, ja pidempään jatkuessaan burn out voi aiheuttaa jopa tällaisissa testituloksissa esiin tulevia löydöksiä, jotka toki korjaantuvat aikanaan uupumuksen hellittäessä.

Muistisairaudet sen sijaan ovat työikäisillä hyvin harvinaisia.

Soljen mukaan hankala burn out harvoin korjaantuu viikossa tai kahdessa, ja toipuminen voi viedä jopa vuosia.

Solje muistuttaa, että työikäisten muistiongelmien taustasyyt ovat yleensä hyvin selvitettävissä – ja hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä myös korjattavissa.

– Niihin ei tarvita kalliita lääkkeitä tai tutkimuksia, vaan muutoksia työpaikalla, muussa arjessa tai elämäntavoissa.

Solje toivoisi ihmisten suhtautuvan omiin muistiongelmiinsa armollisemmin. Jos asiat silloin tällöin unohtuvat tai ovat hukassa, tilanteesta ei tarvitse huolestua, ellei se muutu päivä päivältä ja viikko viikolta huonommaksi.

Toisaalta Solje kannustaa ihmisiä hakemaan matalalla kynnyksellä myös apua.

– Vaikka taustalla olisi alkoholiongelma, unihäiriö tai masennus, se ei tarkoita sitä, etteikö työterveys- tai terveyskeskuslääkäri voisi hyvinkin olla tarpeen vyyhdin aukaisemisessa ja elämänlaadun ja tiedonkäsittelyn kohentamisessa.

Asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja ja Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian ylilääkäri, professori Eino Solje.

Artikkeli Moni vaatii omalta muistiltaan liikoja julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Huono suun terveys saattaa altistaa diabetekselle

Parodontiittia eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta potevat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen 18–25 prosenttia muita todennäköisemmin.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Huono suun terveys voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Yli 300 000 potilaan tietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan parodontiittia eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta potevat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen 18–25 prosenttia muita todennäköisemmin. Hampaattomuus liittyy puolestaan noin 30 prosenttia suurempaan diabetesriskiin 5–20 vuoden seurannassa.

Diabetesta sairastavilla todettiin seurannan aikana parodontiittia 28 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujilla, jotka eivät sairastaneet tyypin 2 diabetesta seurannan alkaessa. Lisäksi diabetekseen liittyi 12–20 prosenttia suurempi hampaiden menetyksen riski. Karies eli hampaiden reikiintyminen ei tässä analyysissa liittynyt diabetekseen.

Suuhygienia korostuu diabeteksen ehkäisyssä

Tutkijoiden mukaan yhteyden taustalla saattavat olla krooninen matala-asteinen tulehdus, immuunijärjestelmän muutokset sekä diabetekselle ja suusairauksille yhteiset riskitekijät. Iensairauksiin liittyvä tulehdus voi vaikuttaa elimistön glukoosiaineenvaihduntaan, kun taas diabetes voi heikentää suun kudosten vastustuskykyä ja paranemista.

Tulokset tukevat suun terveyden nykyistä tiiviimpää huomioimista diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Hammasvastaanotolla voitaisiin tunnistaa henkilöitä, joilla saattaa olla suurentunut diabetesriski, ja diabetesta sairastavien suun terveydestä tulisi huolehtia nykyistä aktiivisemmin.

Artikkeli Huono suun terveys saattaa altistaa diabetekselle julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Lapsuusiän syöpä riski aikuisena

Lapsena syövän sairastaneilla on nelinkertainen riski sairastua syöpään aikuisena. Riski on vielä suurempi, jos syöpä on sairastettu alle 10-vuotiaana.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Lapsena syövän sairastaneet saattavat sairastua aikuisena uuteen syöpään muita todennäköisemmin, kertoo tuore suomalaistutkimus.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen Syöpärekisteriä ja tietoja lähes 11 000 alle 20-vuotiaasta, jotka olivat saaneet syöpädiagnoosin vuosina 1970–2020. Rekisterin avulla potilaita seurattiin lähes 15 vuoden ajan.

Seurannan aikana hieman alle 500 eli noin 5 prosenttia potilaista sairastui uuteen syöpään, mikä on noin neljä kertaa enemmän kuin samanikäisillä yleensä. Uuden syövän riski oli vielä suurempi, jos potilas oli alle kymmenvuotias sairastuessaan.

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 160 lasta.

Lapsuusiän syöpä on yhdistetty uuden syövän riskiin aiemminkin, mutta suomalaistulokset osoittavat riskien olevan vielä läsnä ja koskevan myös lapsipotilaita, jotka ovat sairastuneet vuosina 1990–2020.

Aiemmissa tutkimuksissa lapsuuden syöpä on yhdistetty myös myöhempiin sydänoireisiin sekä muun muassa diabetekseen. Haitat johtuvat mahdollisesti syöpähoidoista, joita lapset joutuvat läpikäymään.

Artikkeli Lapsuusiän syöpä riski aikuisena julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

hedelmällisyys

28.7.2026

Miesten hedelmällisyyteen yhdistetään edelleen useita myyttejä

Todellisuudessa miehen siemennesteen laatu voi olla heikkoa jo parikymppisenä. Merkittävä osa lapsettomuustapauksista johtuu miehestä ja miehen elämäntavoilla voi olla suurikin merkitys hedelmällisyyteen.

Teksti Janita Virtanen
Kuvat Istock

Suomalaismiesten siemennesteen laatu alkoi heikentyä ennen vuosituhannen vaihdetta, ja 2010-luvulla tutkimukset osoittivat, että lasku oli pysähtynyt. Maailman terveysjärjestö WHO on määrittänyt siemennesteelle niin sanotut normaalirajat, ja suomalaismiesten keskimääräinen siemennesteen laatu on asettunut lähelle normaalin alarajaa, kertoo Turun yliopiston dosentti ja hedelmöityshoitoketju Ovumian lääketieteellinen johtaja Antti Perheentupa.

Perheentuvan mukaan on olemassa riski, että lihavuuden yleistyminen saattaa heikentää miesten siemennesteen laatua entisestään tulevaisuudessa. Lihavuus laskee miehen testosteronitasoja, millä on yhteys siemennesteen laatuun.

– Näemme käytännön työssä paljon huomattavan ylipainoisia ihmisiä, joilla hormonit ovat epänormaalissa kunnossa. Mitä myöhemmin mies on syntynyt, sitä matalammat testosteronitasot hänellä keskimäärin on.

Vuosituhannen vaihteessa havaitulle siemennesteen laadun heikentymiselle ei ole löydetty mitään yksiselitteistä selitystä. Perheentupa kertoo, että ihmiset ovat muun muassa altistuneet aiempaa enemmän erilaisille ympäristön kemikaaleille – eli niin sanotuille hormonihäiriköille.

– Ruoka pakataan muoviin, huonekalut ovat palosuojattuja ja käytetään paljon kosmetiikkatuotteita. Raskauden ja varhaisen lapsuusajan aikainen altistuminen näyttäisivät vaikuttavan kaikkein eniten. Ihmiset altistuvat tuhansille kemikaaleille.

75–90 prosenttia siittiöiden luovuttajista hylätään. Yleisin syy on siemennesteen heikko laatu.

Iäkäs isä lisää keskenmenoriskiä

Perheentuvan mukaan Suomessa tapahtuneesta syntyvyyden laskusta ei kuitenkaan voida syyttää miehiä, ja suurin yksittäinen selitys siihen on se, että raskautta yritetään entistä vanhemmalla iällä.

– Ihmiset ajattelevat, että kun ollaan muutenkin niin nuorekkaita ja terveitä, hedelmällisyyskin kestää entistä pidempään. Tämä on täysin virheellinen ajatus.

Naisten hedelmällisyys alkaa laskea jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen. Varsinkin elokuvissa ja tv-sarjoilla viljellään edelleen paljon ajatusta, jonka mukaan miehet pysyisivät hedelmällisinä vanhoille päivilleen asti. Perheentuvan mukaan osa miehistä kyllä voi saada raskauden aikaan hyvinkin vanhalla iällä, mutta siihen liittyy omat riskinsä, joista ei juurikaan puhuta.

– Neuropsykiatristen sairauksien riski ovat iäkkäiden isien lapsilla selvästi yleisempi, ja miehen ikä vaikuttaa myös raskauden käynnistymiseen ja keskenmenoriskiin.

Tästä syystä siittiöiden luovuttajien yläikäraja on 45 vuotta. Perheentuvan mukaan 75–90 prosenttia luovuttajista hylätään, ja yleisin syy on siemennesteen heikko laatu. Laatu on heikkoa yhtä lailla 20- ja 45-vuotiailla luovuttajilla.

– Jos näytteen laatu näyttää yhtään riittävältä, seuraavaksi tutkimme, kestääkö se pakastamista ja sulattamista – ja vielä tässäkin vaiheessa osa luovuttajista karsiutuu pois.

Siittiöiden luovuttajista on valtava pula sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Neljäsosassa lapsettomuuden syy on miehessä

Perheentuvan mukaan lapsettomuustapausten taustasyyt voidaan jakaa neljään osaan. Neljäsosassa tapauksista syy on naisessa, neljäsosassa miehessä, neljäsosassa molemmissa ja neljäsosassa syy jää epäselväksi.

– Yleinen ajatus siitä, että lapsettomuus olisi ensisijaisesti naisen vika, on täysin virheellinen, ja on tietysti väärin, että koko homma keskittyy turhan pitkälti naisen asioiden selvittämiseen. Miehenkin hedelmällisyyttä ja hoitomahdollisuuksia pitäisi aina selvittää aktiivisesti.

Perheentupa huomauttaa, että esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla on listattu liuta syitä naisesta johtuvan hedelmättömyyden taustalla, mutta miesten osalta siellä lukee vain siemennesteen heikko laatu – vaikka sillekin voi olla monenlaisia syitä.

Jos miehen siemennesteen laatu on heikkoa, tutkimuksiin tarvittaisiin Perheentuvan mukaan usein urologia. Hedelmällisyyshoidoissa on kuitenkin yleensä mukana vain gynekologi.

– Esimerkiksi kiveskohju on aika tyypillinen syy, joka voi vaikuttaa siemennesteen laatuun, ja se on korjattavissa oleva asia, jolloin samalla saadaan korjattua myös miehen hedelmällisyyttä. Lisäksi on hormonihoitoja, jotka ovat joidenkin kohdalla tehokkaita.

Moni jättää lapsettomuushoidot kesken

Perheentuvan mukaan suomalaisissa lapsettomuushoidoissa on valitettavan yleistä, että mies toimittaa sellaisen siemennestenäytteen, jonka pystyy, ja sitten sillä vain koitetaan pärjätä, eikä sitä edes yritetä tutkia tai parantaa.

– Meillä on käytössä varsin tehokkaat koeputkihoidot, joten herkästi ajatellaan, että mitäpä tässä enempää tutkimaan, ja hoidetaan vain naista kovasti. Ilmapiiri asian suhteen on vihdoin pikkuhiljaa korjaantumassa, mutta se korjaantuu hitaasti.

Miehestä johtuvissa lapsettomuustapauksissa käytetään usein inseminaatiohoitoa, jossa siittiöt ruiskutetaan ohuella katetrilla suoraan kohtuun. Lisäksi voidaan tehdä koeputkihoitoja tai äärimmäisissä tilanteissa jopa kivesten mikroskooppileikkauksia, joissa siittiöitä otetaan talteen suoraan kiveksestä.

Perheentupa kertoo, että hedelmöityshoidoissa suurin ongelma on se, että ihmiset hakeutuvat niihin naisen iän näkökulmasta liian myöhään.

– Toinen ongelma on se, että ihmiset, joilla on hyvä ennuste, jättävät hoidot kesken. Joko ne koetaan raskaaksi tai ajatellaan, että onnistumisen mahdollisuus on huono, vaikka on normaalia, että hoitoja joudutaan toistamaan.

Perheentupa huomauttaa, että miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito on ennusteellisesti hyvällä tasolla verrattuna esimerkiksi naisen ikään liittyvän heikentyneen hedelmällisyyden hoitoon.

Elämäntavoilla voi olla suurikin merkitys

Perheentuvan mukaan moni edelleen luulee, että miehen elämäntavoilla ei olisi olennaista vaikutusta hedelmällisyyteen. Todellisuudessa lihavuuden lisäksi moni muukin asia voi vaikuttaa siihen.

Tupakointi ja nikotiinituotteet heikentävät miehen hedelmällisyyttä merkittävästi.

– Nikotiinituotteista pitäisi puhua paljon enemmän. Ihmisillä on sellainen virheellinen ajatus, että nikotiinituotteet olisivat jotenkin vähemmän haitallisia kuin tupakointi, vaikka niissä voi olla nikotiinia ihan hirvittäviä määriä.

Testosteronin käyttö on yleistynyt Suomessa viime vuosina, ja Perheentuvan mukaan testosteroni tavallisesti vie miehen hedelmällisyyden käytön ajaksi kokonaan. Toki hedelmällisyys yleensä palautuu, kun testosteronin käytön lopettaa.

– Olen kyllä tavannut myös sellaisia miehiä, jotka ovat totuttaneet elimistönsä niin karmean korkeisiin testosteronitasoihin, etteivät he tahdo enää normaalitasoilla pärjätä, ja näiden ihmisten hedelmällisyyttä on todella vaikea ruveta korjaamaan.

Kaikenlainen liikunta voi parantaa miehen hedelmällisyyttä, mutta erityisesti aktiivisessa kehonrakennusharjoittelussa kannattaa muistaa yksi asia. Erilaisten ravintolisien käyttö on yleistynyt, ja varsinkin voimalajeihin ja kehonkoostumuksen muuttamiseen tarkoitetut ravintolisät voivat sisältää erilaisia hormoneja, jotka voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä samalla tavalla kuin anaboliset steroidit.

– Toki tällaisetkin ongelmat yleensä korjaantuvat, kun lopettaa käytön.

Lisäksi tietyt krooniset sairaudet tai pitkäaikaiset lääkitykset voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen.

Perheentupa huomauttaa, että koskaan ei tulisi väheksyä myöskään unen ja ruokavalion vaikutusta.

Asiantuntijana Turun yliopiston dosentti ja hedelmöityshoitoketju Ovumian lääketieteellinen johtaja Antti Perheentupa.

Artikkeli Miesten hedelmällisyyteen yhdistetään edelleen useita myyttejä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Geenitieto auttaa ennustamaan glaukoomaan sairastumista

Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin.

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock

Glaukooma on maailman yleisin pysyvän näkövammaisuuden aiheuttaja. Tauti etenee usein pitkään oireettomana, minkä vuoksi monet potilaat saavat diagnoosin vasta näköhermovaurion jo synnyttyä. Tältä voitaisiin välttyä oikein kohdennetun varhaisen seulonnan avulla.

Uusi tutkimus perustui satoja tuhansia suomalaisia kattavaan FinnGen-aineistoon, joka sisälsi yli 21 000 glaukoomaa sairastavaa henkilöä.

Tutkijat määrittivät osallistujille niin sanotun polygeenisen riskisumman, joka kokoaa tiedon lukuisista glaukoomalle altistavista geneettisistä riskitekijöistä. Riskisumman perusteella väestö voitiin jakaa ryhmiin, joiden elinikäinen glaukoomariski erosi toisistaan huomattavasti.

Suomessa glaukoomaa sairastaa lähes 100 000 ihmistä.

Henkilöistä, joiden polygeeninen riskisumma kuuluu väestön korkeimpaan prosenttiosuuteen, lähes puolet sairastuu elinaikanaan glaukoomaan. Vastaavasti matalimman prosentin riskiryhmästä alle kolme sadasta sairastuu elinaikanaan.

Lisäksi polygeeninen riskisumma ennusti glaukooman vaikeusastetta sairastumisen jälkeen. Korkean riskin potilaat tarvitsivat useammin lisälääkityksiä, laserhoitoja ja glaukoomaleikkauksia kuin matalan riskin potilaat.

—Tuloksemme osoittavat, että geneettinen riskitieto voi auttaa tunnistamaan kohonneessa glaukoomariskissä olevat henkilöt jo vuosikymmeniä ennen sairauden puhkeamista.  Tulevaisuudessa tämä voi mahdollistaa kohdennetumman seulonnan ja aikaisemman diagnoosin niille, jotka hyötyvät siitä eniten, sanoo silmätautien erikoislääkäri ja dosentti Joni Turunen Helsingin yliopistosta, HUS Silmätautien klinikalta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Tavoitteena hyödyntää geneettistä riskitietoa terveydenhuollossa

Perinteisesti glaukooman perinnöllistä alttiutta on arvioitu suvussa esiintyvien tapausten perusteella. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että polygeeninen riskisumma antaa huomattavasti tarkemman arvion yksilön geneettisestä riskistä kuin tieto lähisukulaisten sairastumisesta.

Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa. Tutkijoiden mukaan seuraava tärkeä askel on selvittää seurantatutkimuksissa, miten polygeenistä riskitietoa voidaan hyödyntää käytännön terveydenhuollossa sekä kuinka kustannusvaikuttavaa riskiperusteinen glaukoomaseulonta olisi.

Artikkeli Geenitieto auttaa ennustamaan glaukoomaan sairastumista julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Onko koirasi vesipeto? ─ huomioi nämä asiat

Koiralle uiminen ja vesileikit tuovat helpotusta helteeseen. Kohtuus kannattaa kuitenkin muistaa, sillä runsas uiminen voi aiheuttaa lemmikille myös ikäviä terveysongelmia.

Teksti Taru Vanhala
Kuvat Istock

Useimmille koiranomistajille on selvää, ettei koiraa saa päästää uimaan tai juomaan vettä, jossa on sinilevää. Sinilevä on koiralle myrkyllistä, ja myrkytystila voi pahimmillaan johtaa lemmikin menehtymiseen jopa tunnissa, ellei koira saa eläinlääkärin hoitoa. Sinilevämyrkytyksen oireet, kuten levottomuus, tärinä ja oksentaminen, näkyvät usein jo ensimmäisen puolen tunnin kuluessa altistumisesta.

Uiminen voi aiheuttaa koiralle myös muita ongelmia, muistuttaa Agria Eläinvakuutus tiedotteessaan. Koirat eivät aina osaa itse pitää taukoja vesileikeistään, joten uimisen määrää kannattaa rajoittaa ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Jatkuvasti märkä turkki altistaa koiran ihotulehdukselle

Hot spot eli märkä ja kosteana märkivä ihotulehdus on yleinen vaiva erityisesti runsasturkkisilla koirilla. Hot spot ilmestyy usein äkillisesti ja on yleisin kesällä, kun koirat viettävät paljon aikaa vedessä eikä turkki ehdi kuivua kunnolla vesileikkien välillä. Lievä hot spot voidaan hoitaa kotona, mutta usein vaiva vaatii eläinlääkärin hoitoa.

Hot spotin yleisin oire on tietyn kohdan jatkuva raapiminen tai nuoleminen. Tulehtunut kohta voi olla kosketusarka ja kivulias. Turkki pitää leikata pois tulehtuneelta alueelta ja sen ympäriltä, jotta selviää, kuinka laajalle tulehdus on levinnyt.

Tulehdusalue kannattaa aluksi puhdistaa ja kuivata varovasti. Koira ei saa raapia tai nuolla tulehtunutta aluetta, joten sille kannattaa laittaa kauluri, joka estää eläintä pääsemästä käsiksi tulehduskohtaan.

Jos tulehdus ei lähde paranemaan kotikonstein tai se on kooltaan yli viiden sentin levyinen, koira tulee viedä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri voi tarvittaessa määrätä suun kautta otettavan antibiootin, kipulääkkeen tai kortisonia kutinaan.

Vesihäntä on yleinen vaiva paljon uivilla koirilla

Vesihäntä on hännänjuuren hermojen tulehdus. Tulehdus syntyy, kun koiran takaosa altistuu pitkään kylmälle. Suomessa vesistöt lämpenevät usein hitaasti, ja etenkin merivesi voi olla kylmää vielä heinäkuussakin.

Vaiva on koiralle kivulias; häntä ja takapää ovat kosketusarkoja, ja koiran voi olla vaikea istua. Häntä roikkuu yleensä veltosti alaspäin. Narttukoiralla voi tulehduksen vuoksi olla vaikea virtsata.

Vesihäntä paranee useimmiten itsestään muutamassa päivässä, kun annat koiran levätä ja huolehdit, että se pysyy lämpimänä ja kuivana. Jos koiralla on kovia kipuja, ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Sekä vesihäntä että hot spot uusiutuvat helposti. Paras tapa välttää ikäviä tulehduskierteitä on ennaltaehkäisy. Jos koirasi on innokas uimari, rajoita vesileikkien määrää, huuhtele turkki aina rantapäivän jälkeen ja kuivaa koira huolellisesti.

Artikkeli Onko koirasi vesipeto? ─ huomioi nämä asiat julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Reagoitko herkästi ääniin ─ syy voi löytyä lääkityksestä

Tuoreen selvityksen mukaan hyperakusian eli ääniyliherkkyyden aiheuttaja voi olla esimerkiksi masennuslääke.

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock

Hyperakusia eli ääniyliherkkyys voi tuoreen selvityksen perusteella olla myös monien lääkkeiden haittavaikutus.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa tarkasteltiin yl 3 800 lääkkeiden haittavaikutusilmoitusta, joissa ääniyliherkkyys oli mainittu lääkkeen mahdollisena haittana.

Ääniyliherkkyys liitettiin yleisimmin selektiivisiin serotoniinin takaisinoton estäjiin eli niin sanottuihin SSRI-lääkkeisiin, erityisesti paroksetiiniin. SSRI-lääkkeitä käytetään masennuksen ja erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon.

Lisäksi muun muassa fluorokinoloniantibiootit, serotoniini-noradrenaliinin takaisinoton estäjät (SNRI-lääkkeet), bentsodiatsepiinit, kortikosteroidit, epilepsialääkkeet ja erilaiset keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet liitettiin tutkimuksessa ääniyliherkkyyteen.

Hiljaisuuden välttely ja kuulosuojaimien käyttö pahentavat tilaa.

Hyperakusiaan liittyy usein samanaikaisia oireita, kuten päänsärky, valoherkkyys, pahoinvointi, uupumus ja huimaus. Valtaosa yhdysvaltalaistutkimuksen potilaista oli naisia, mikä voi tosin tutkijoiden mukaan johtua tutkimusten raportointieroista.

Haittavaikutusilmoitusten perusteella ei voi luotettavasti todeta, että ääniyliherkkyysoireet olivat suoraan kyseisten lääkkeiden aiheuttamia, joten niiden lisäksi monet muutkin seikat voivat selittää tuloksia. Lääkärien olisi kuitenkin hyvä pitää tulokset mielessä ääniyliherkkyyttä potevia hoitaessaan.

Artikkeli Reagoitko herkästi ääniin ─ syy voi löytyä lääkityksestä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.