Lapsuuden ADHD lisää muiden sairauksien riskiä

Suomalaistutkimuksessa lapsena tai nuorena ADHD-diagnoosin saaneilla todettiin muita useammin mielenterveyden häiriöitä ja epilepsiaa. Tulokset korostavat seurannan merkitystä.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

ADHD-diagnoosin lapsuudessa saaneet ovat muita samanikäisiä alttiimpia monille psykiatrisille ja neurologisille sairauksille, osoittaa suomalaisaineistoon perustuva tutkimus.

Tutkimuksessa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaislapsia 33-vuotiaaksi saakka. Tutkijat halusivat selvittää ovatko ADHD-diagnoosin alle 18-vuotiaana saaneet suurentuneessa vaarassa sairastua 17 eri sairauteen ja terveysongelmaan.

Noin 11 %:lla alakouluikäisistä pojista on ADHD-diagnoosi.

ADHD-diagnoosin saaneilla todettiin masennus tai muu mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, jokin toinen neuroottinen häiriö tai päihdeongelma noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muilla samanikäisillä. Lisäksi myrkytykset olivat heillä yleisempiä, ja he sairastuivat myös epilepsiaan yli neljä kertaa muita todennäköisemmin.

Yhteydet pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien sukupuoli, koulutustaso, sosiaalinen ja taloudellinen asema ja monia muita taustamuuttujia. ADHD ei liittynyt somaattisiin eli fyysisiin sairauksiin.

Riskit on hyvä huomioida ADHD:n hoidossa

Havainnot vahvistavat näyttöä lapsuusiässä ja nuoruudessa todetun ADHD:n yhteyksistä aikuisiän sairauksiin ja osoittavat niiden koskevan lähinnä mielenterveyden häiriöitä ja neurologisia sairauksia. Nämä riskit eivät yksilötasolla ole välttämättä kovin suuria, mutta ne olisi hyvä huomioida potilaiden hoidossa.

THL:n rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 noin 11 prosentilla suomalaisista alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia

Artikkeli Lapsuuden ADHD lisää muiden sairauksien riskiä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Teksti Saga Wiklund
Kuva Istock

Melatoniini on monelle tuttu apu unettomuuteen, mutta sen käyttöön liittyy myös kysymyksiä ja vääriä käsityksiä. Kokosimme asiantuntijan vastaukset siihen, milloin melatoniinista voi olla hyötyä, miten sitä kannattaa käyttää ja milloin käyttöä on syytä harkita tarkemmin.

”Huonounisuus ei aiheuta muistisairauteen sairastumista.”

Milloin melatoniinista on eniten hyötyä?

Melatoniinin käytöstä on tutkitusti eniten hyötyä aikaeron aiheuttamassa unettomuudessa ja yli 55-vuotiailla, jotka kärsivät pitkäkestoisesta unettomuudesta ilman selittävää taustasyytä.

Tällainen unettomuus on usein luonteeltaan aaltoilevaa, jolloin välillä on parempia ja välillä huonompia jaksoja. Tässä tilanteessa melatoniinia voi ottaa säännöllisesti esimerkiksi muutaman kuukauden ajan joka ilta.

Pitkäkestoisessa unettomuudessa univaikeutta ilmenee vähintään kolmena yönä viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan.

Jos unettomuus aiheutuu esimerkiksi stressistä, vuorotyöstä, päihteiden käytöstä tai masennuksesta, melatoniini on yleensä tehoton hoitokeino.

Melatoniinia käytetään myös nuorilla, mutta vain lääkärin määräyksestä esimerkiksi neuropsykiatrisen sairauden, kuten ADHD:n, hoidon yhteydessä.

”Terveet lapset tai nuoretkaan eivät tarvitse melatoniinia.”

Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

Artikkeli 7 kysymystä melatoniinista julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Sähköpotkulautailijan pää on vaarassa

Sähköpotkulautailijat saavat onnettomuuksissa aivovammoja jopa moottoripyöräilijöitä todennäköisemmin. Kypärä voisi estää monia päävammoja, mutta harva käyttää sitä.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan sähköpotkulautoja käyttävät saavat onnettomuuksissa todennäköisemmin päävammoja ja sisäelinten vammoja kuin moottoripyöräilijät ja pyöräilijät.

Verrattuna moottoripyöräonnettomuudessa olleisiin sähköpotkulautailijat saivat aivovamman yli kolme kertaa ja verisuonivamman noin kolme kertaa todennäköisemmin. Sisäelinvauriot olivat heillä noin puolitoista kertaa todennäköisempiä. Lisäksi vammautuneissa oli enemmän alaikäisiä kuin vertailuryhmissä.

”Vain noin 6–10 % loukkaantuneista käyttää kypärää.”

Tutkimuksessa hyödynnettiin 15 000 traumavammapotilaan rekisteritietoja vuosilta 2020–2022. Potilaista 7 000 oli ollut moottoripyöräonnettomuudessa, 7 600 polkupyörä- ja 600 sähköpotkulautaonnettomuudessa. Analyysi rajattiin kohtalaisen vakaviin tai vakaviin vammoihin.

Kypärättömyys altistaa päävammoille

Vain 6 prosenttia sähköpotkulautaonnettomuudessa olleista oli käyttänyt kypärää, mikä todennäköisesti selittää pää- ja aivovammoja koskevat tulokset. Vammoja selittävät myös ajoasento ja sähköpotkulautojen rakenne, joiden takia kuljettaja lentää helposti eteenpäin kohti ohjaustankoa ja sen yli.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa maissa. Helsingissä sähköpotkulaudoista johtuvat loukkaantumiset vähenivät sen jälkeen, kun lautojen maksiminopeutta laskettiin vuonna 2021 ja yöllinen käyttö kiellettiin perjantaisin ja lauantaisin.

Artikkeli Sähköpotkulautailijan pää on vaarassa julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Kahvi on mainettaan parempaa sydämelle

Tuore tieteellinen selvitys haastaa käsityksiä kahvin sydänvaikutuksista. Kohtuullinen käyttö saattaa liittyä jopa pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuvat Maija Meikäläinen

Ainakaan kahvista saatuna kofeiini ei yleensä aiheuta sydänongelmia kohtuudella käytettynä, kertoo tuore selvitys.

AHA:n eli American Heart Associationin tieteellisen lausunnon mukaan suurin piirtein 3–5 kahvikupillista päivittäin nauttivat aikuiset saattavat itse asiassa säästyä sepelvaltimotaudilta, aivoverenkiertohäiriöiltä, sydämen vajaatoiminnalta, eteisvärinältä ja mahdollisesti myös tyypin 2 diabetekselta muita todennäköisemmin.

Verenpaineen suhteen tutkimusnäyttö on epäselvempää, mutta todennäköisesti haitat eivät ole suuria ja näkyvät lähinnä paljon kofeiinia käyttävillä riskiryhmäläisillä. Joillekin kofeiini voi myös aiheuttaa sydämentykytystä ja unihäiriöitä.

Tutkimustulokset eivät tarkoita sitä, että myös energiajuomat ja muut kofeiinituotteet olisivat terveellisiä.

Kahvin hyödyt eivät koske kaikkia kofeiinijuomia

Tutkijat korostavat, että suuri osa näytöstä koskee kahvia eikä pelkkää kofeiinia. Myös kofeiiniton kahvi on useissa tutkimuksissa yhdistetty pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin, mikä viittaa siihen, että osa hyödyistä johtuu kahvin muista yhdisteistä. Lisäksi valtaosa tutkimusnäytöstä koskee suodatinkahvia. Suodattamattoman kahvin sisältämät ainesosat voivat suurentaa LDL-kolesterolin pitoisuutta ja sydänriskejä.

Kofeiinia ja sitä luonnollisesti sisältäviä juomia koskevat tutkimustulokset eivät tarkoita sitä, että myös energiajuomat ja muut kofeiinituotteet olisivat terveellisiä tai haitattomia. Energiajuomia koskeva tutkimusnäyttö on vielä suhteellisen vähäistä, mutta niiden säännöllisen käytön haitoista on viitteitä.

Vaikka näyttö kahvin ja kofeiinin terveysvaikutuksista on uskottavaa, tutkijat eivät suosittele aloittamaan kofeiinin käyttöä niiden toivossa. Kahvia ja teetä säännöllisesti kohtuudella nauttivat voivat kuitenkin jatkaa ilman pelkoa sydänhaitoista.

Artikkeli Kahvi on mainettaan parempaa sydämelle julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

ravitsemus

26.10.2026

Hyvä vai paha hiilihydraatti?

Hiilihydraattien välttäminen on turhaa – ja siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ravitsemusterapeutti kertoo, miksi hiilihydraatteja tarvitaan ja miksi niiden laadulla on määrää suurempi merkitys.

Teksti Inkeri Meriluoto
Kuvat Istock

Kun ravitsemusterapeutti Anette Palssa puhui Keventäjät-painonhallintaohjelman asiantuntijana hiilihydraateista myönteisesti julkisuudessa, puhelimessa odotti vihainen ääniviesti.

–  Mitä sä oikein kuvittelet tietävästi mistään mitään, jos sanot että hiilihydraattien syöminen on painonhallinnassa ok, Anette Palssa kuvailee yli 20 vuoden takaista viestin sisältöä.

Palssa ei voi kuin pyöritellä päätään. Noina vuosina alkanut ”karppausbuumi”, jossa hiilihydraatit julistettiin pannaan, näkyy hänen asiakastyössään edelleen.

–  Painonhallintaa tai diabeteksen ehkäisyä tavoittelevilta kuulee yhä paljon ajatusta, että jos vähennän hiilihydraattien määrää, paino laskee ja sokereiden säätely helpottuu. 

Palssa kohtaa vastaanottotyössään uskomusten lisäksi myös ne karut fysiologiset seuraukset, jotka vuosia kestäneestä hiilihydraattien välttelystä voi syntyä.

–  Hiilihydraattien ”pahuus” on todellakin vahva myytti, joka pitäisi purkaa.

Pyysimme Palssaa kertomaan, miten hiilihydraatteihin pitäisi oikeasti suhtautua.

”Aluksi hiilihydraattien vähentäminen voi tuoda enemmän virtaa, mutta se ei useinkaan kestä kauaa.”

”Välttelevä suhde tärkeimpään energianlähteeseemme voi vääristää koko ruokasuhdetta.”

”Jos suolistossa ei ole riittävästi ruokaa bakteereille, ne alkavat syödä suolen limakalvoja.”

Mitä tarkoitetaan “nopeilla” ja “hitailla” hiilihydraateilla?

Määritelmät hidas ja nopea liittyvät siihen, kuinka nopeasti hiilihydraatti nostaa verensokeria. Kyse on käytännössä kuitupitoisuudesta. 

Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, sillä kokonaisuus ratkaisee. Peruna, jonka kanssa nautitaan proteiinia, rasvaa ja kasviksia, ei aiheuta yhtä nopeaa verensokerin nousua kuin ainoana ruokana.

Pastakin on lähtökohtaisesti nopea hiilihydraatti, mutta jos se keitetään al dente, se ei ole sitä enää.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Artikkeli Hyvä vai paha hiilihydraatti? julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Alkoholin käyttö raskauden aikana edelleen yleistä

Suomalaistutkimuksen mukaan jopa kolmannes lapsista voi yhä altistua alkoholille raskausaikana. Myös FASD-vaurioita esiintyy selvästi aiempia arvioita enemmän.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on Suomessa vähentynyt selvästi edellisten vuosikymmenten aikana, mutta edelleen jopa kolmannes lapsista saattaa altistua alkoholille raskauden aikana, kertoo suomalainen mallinnustutkimus.

1990-luvulla arviolta 75 prosenttia suomalaislapsista altistui alkoholille raskauden aikana, kun mukaan laskettiin myös alkuraskauden alkoholinkäyttö, joka tapahtui ennen kuin äiti oli tietoinen raskaudesta. 2020-luvulle tultaessa luku oli pienentynyt huomattavasti, mutta silti arviolta 30 prosentissa raskauksissa oli jonkinasteista alkoholialtistusta.

On todennäköistä, että Suomessa on vuosikausia aliarvioitu alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden yleisyys.

Vakava alkoholialtistus tapahtui mallinnuksen perusteella noin 9 prosentissa raskauksista 1990-luvulla ja noin 6 prosentissa 2020-luvulla. Mallinnuksessa yhdistettiin suomalaisia alkoholin käyttöä koskevia tutkimuksia, biomarkkerituloksia, väestötilastoja ja kansainvälisiä FASD-seulontatutkimuksia.

Sikiövaurioiden yleisyys todennäköisesti aliarvioitu

Mallinnusarvioiden mukaan alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat 1990-luvun jälkeen vähentyneet naisten alkoholinkäytön vähentymisen myötä, minkä lisäksi alkoholista kokonaan kieltäytyvien osuus Suomen väestössä on suurentunut viime vuosikymmeninä.

Tästä huolimatta on todennäköistä, että Suomessa on vuosikausia aliarvioitu alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden (FASD) yleisyys. Jos nyt julkaistut arviot pitävät paikkansa, FASD voi koskea Suomessa 3–10 prosenttia ikäluokasta mallista riippuen. Varovaisimpienkin arvioiden perusteella tämä voi tarkoittaa vuosittain 1 000–4 000 lasta. Monet saavat myös esimerkiksi ADHD-, oppimisvaikeus- tai käytöshäiriödiagnooseja ilman, että alkoholialtistuksen osuus tunnistetaan.

”Ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole.”

Mallinnustutkimusten tuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta todennäköisesti ne antavat oikeansuuntaisen kuvan raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ja sen haitoista Suomessa. Tulokset myös korostavat varhaisraskaudessa vahingossa tapahtuvan alkoholialtistuksen vaikutuksia.

Sikiön alkoholioireyhtymän lisäksi alkoholi suurentaa muun muassa keskenmenon, keskosuuden ja epämuodostumien vaaraa. Ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole, joten täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto. Myös raskautta suunnittelevien olisi varmuuden vuoksi turvallisinta lopettaa alkoholinkäyttö kokonaan.

Artikkeli Alkoholin käyttö raskauden aikana edelleen yleistä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

liikunta

20.10.2026

Aloita liikuntarutiini, joka kestää

Liikuntakipinä sammuu usein alkuunsa. Asiantuntija kertoo, miten löydät itsellesi sopivan tavan liikkua, vältät liian kovan alun ja rakennat rutiinin, joka ei jää muutaman viikon mittaiseksi.

Teksti Anne Ventelä
Kuva Istock

”Olisihan se kiva olla liikunnallinen, mutta…” Oletko joskus saanut itsesi kiinni tästä ajatuksesta? Jos olet, on aika siirtää se sivuun. Uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen ei nimittäin koskaan ole liian myöhäistä, sanoo UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari.

– Fyysinen kunto vaikuttaa ihmisen terveyteen merkittävästi. Ei ole olemassa sellaista tarttumatonta tautia, johon liikunta tai arjessa liikkuminen ei auttaisi ennaltaehkäisynä, hoitona tai kuntoutuksena. Siksi ainoa lääkäri, jolla ei ole syytä kannustaa potilastaan liikkumaan, on patologi, kuolinsyyn selvittäjä, Vasankari sanoo.

Vaan mistä aloittaa, jos urheilu ei aikaisemmin innostanut? Entä miten voi varmistaa, ettei innostus lopahda ensimmäisten viikkojen jälkeen? Tähän Vasankarilla on liuta vinkkejä.

Sopiva laji, realistinen tavoite

Ihan ensimmäiseksi täytyy miettiä, millaisesta liikunnasta voisi innostua ja millainen tekeminen olisi itselle mahdollisimman miellyttävää ja vaivatonta. Tällaisesta tekemisestä voi aidosti muodostua kestävä tapa.

Vinkkejä oman alueen palveluista ja harrastusmahdollisuuksista voi saada kunnan liikuntapalveluista tai maksuttomasta liikuntaneuvonnasta. Ideoita ja kaveria harrastamiseen kannattaa rohkeasti kysyä myös lähipiiristä. Kuitenkin neuvot pitää muistaa suhteuttaa siihen, mikä itselle on luontevaa ja sopivaa.

”Kutsun pientä liikunnan jälkeistä kipua lihaksissa tai jänteissä positiiviseksi kivuksi.”

Esimerkiksi kävely on liikuntamuodoista helpoiten saavutettavissa lähes kaikille. Jos kuitenkin on kertynyt painoa tai nivelissä on kulumaa, voi olla järkevää aloittaa nivelystävällisistä lajeista, kuten pyöräilystä, vesiliikuntalajeista tai talvella hiihtämisestä.

– Erityisen hyvä olisi, että laji kuormittaisi sekä kestävyyttä että lihaskuntoa. Molempia tarvitaan, Vasankari sanoo.

Monesti jonkinlaisen tavoitteen asettaminen tukee rutiinin muodostamista. Näissäkin on hyvä lähteä liikkeelle maltilla. On tärkeää, että päämäärässä voi realistisesti ja turvallisesti onnistua. 

– En vastusta suuria tavoitteita. Tiedän kuitenkin monta esimerkkiä siitä, miten liian kunnianhimoisilla pyrkimyksillä rikotaan paikkoja ja liikunnasta menee kaikki kipinä.

”Kestävyysliikunta hidastaa esimerkiksi muistin heikkenemistä ja voi ehkäistä korkeaa verenpainetta tai kakkostyypin diabetesta.”

Kuuntele kehon tuntemuksia

Kehon omat tuntemukset kertovat yleensä aika hyvin siitä, että liikunnan kuormitus on sopivalla tasolla. Kuitenkin lihaskipu harjoittelun jälkeisinä päivinä on pieni poikkeus tähän. Sitä ei tarvitse liikaa pelästyä.

– Kutsun pientä liikunnan jälkeistä kipua lihaksissa tai jänteissä positiiviseksi kivuksi. Se viestii siitä, että keho on tehnyt jotain, mitä se ei ole hetkeen tehnyt.

Palauttava liike, kuten lihasten ravistelu ja kevyt venyttely, voivat lievittää kipua. Myös esimerkiksi kylmä-kuumahoito eli kylmävesiuinnin ja saunomisen yhdistelmä voi tukea lihasten palautumisessa. 

Jos kipu on sitkeää, on syytä hidastaa tahtia ja kääntyä tarvittaessa ammattilaisen puoleen. 

– Yleensä liikuntaharrastukset tuovat nopeasti positiivisia vaikutuksia arkeen. Paita kastuu harvemmin, portaissa hengästyy vähemmän. Myös esimerkiksi verensokeritasoissa voi nähdä myönteistä kehitystä. Jos käyttää lääkitystä kakkostyypin diabetekseen, voi olla, että lääkityksen määrää voidaan liikunnallisemman elämäntavan myötä vähentää, Vasankari kertoo.

Näitä merkkejä kannattaa ehdottomasti pitää silmällä – ne jos jotkin kannustavat jatkamaan hyvän rutiinin parissa.

Elimistö rakentaa uutta vielä varttuneellakin iällä

Kun keho ja kudokset ikääntyvät, fyysinen lihaskunto, kestävyyskunto, tasapaino ja liikkuvuus heikkenevät. Myös luu- ja lihasmassan määrä vähenee. Siksi liikunnallisen elämäntavan tukeminen etenkin varttuneella iällä kannattaa.

– Luumassa voi uudistua vielä 85-vuotiaallakin. Ikääntyessä kudosten uudistuminen on hitaampaa, mutta sitä tapahtuu silti koko ajan, UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari muistuttaa.

Parhaassa tapauksessa fyysinen aktiivisuus voi turvata itsenäistä toimintakykyä vuosiksi eteenpäin.

– Jos esimerkiksi tuolista nouseminen arjessa alkaa käydä työlääksi, kannattaa kiireen vilkkaa ryhtyä huolehtimaan omasta liikkumiskyvystään, Vasankari sanoo.

Asiantuntijana professori, johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

Artikkeli Aloita liikuntarutiini, joka kestää julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

K-vitamiineilla yhteys dementiariskiin

Pinaatti, parsakaali ja muut K1-vitamiinia sisältävät vihannekset saattavat pienentää riskiä sairastua dementiaan. K2-vitamiinilla voi sen sijaan olla päinvastainen vaikutus, kertoo tuore tutkimus.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Pinaatti, parsakaali ja muut runsaasti K1-vitamiinia sisältävät kasvikset saattavat liittyä pienempään dementiariskiin. K2-vitamiinin kohdalla tulos oli päinvastainen, mutta tutkijoiden mukaan ero voi selittyä vitamiinien sijaan erilaisilla ruokavalioilla.

Tanskalaistutkimuksessa seurattiin lähes 30 vuoden ajan noin 55 000:ta ihmistä, jotka olivat tutkimuksen alussa 50–65-vuotiaita ja terveitä. Seurannan aikana 9 prosentilla todettiin dementia.

K1- ja K2-vitamiinin tulokset poikkesivat toisistaan

Eniten K1-vitamiinia ruoasta saaneilla oli 13 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan kuin niillä, jotka saivat sitä vähiten. Yhteys oli vielä selvempi, kun tutkijat tarkastelivat ennen 65 vuoden ikää alkaneita muistisairauksia.

K2-vitamiinin kohdalla tulos oli päinvastainen: sitä eniten saaneilla dementian riski oli 14 prosenttia suurempi kuin sitä vähiten saaneilla.

Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että vitamiinit itsessään suojaisivat dementialta tai lisäisivät sen riskiä. Tutkijat arvioivat, että tulokset kertovat pikemminkin ruokavalion kokonaisuudesta.

K1-vitamiinia saadaan esimerkiksi lehtikaalista, pinaatista ja kasviöljyistä. Tässä tutkimuksessa tärkeimpiä K2-vitamiinin lähteitä olivat punainen liha, lihajalosteet, maitotuotteet ja kananmunat. Runsaasti käytettyinä osa näistä elintarvikkeista voi olla yhteydessä muistisairauksien riskiin.

Artikkeli K-vitamiineilla yhteys dementiariskiin julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Joka viides kokee itsensä yksinäiseksi

Laaja kansainvälinen tutkimus paljastaa, missä yksinäisyys on yleisintä – ja missä se heikentää elämänlaatua eniten.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Arviolta noin viidennes aikuisista tuntee olevansa yksinäinen, kertoo tuore 148 maata kattava kyselytutkimus.

Kysely toteutettiin vuosina 2023–2024, ja siihen osallistui 218 000 aikuista eri puolilta maailmaa.

Vastausten perusteella 21 prosenttia osallistujista kertoi tunteneensa yksinäisyyttä edellisen päivän aikana. Yksinäisyys oli yleisintä matalan tulotason maissa (31 %) ja harvinaisinta varakkaissa maissa (16 %).

Yksinäisyys oli epätodennäköisempää, jos osallistujalla oli vahvoja sosiaalisia verkostoja, parisuhde, korkeampi koulutustaso, työpaikka eikä hän asunut yksin. Yksinäisyys oli puolestaan vahvasti liitoksissa terveysongelmiin ja heikompaan hyvinvointiin.

Yksinäisyys lisää masennuksen ja monien sairauksien riskiä

Vaikka yksinäisyys oli yleisempää matalan tulotason maissa, varakkaissa maissa se koettiin haitallisemmaksi ja heikensi elämänlaatua enemmän.

Yksinäisyyden yleisyyttä ja terveysvaikutuksia on tutkittu ennenkin, mutta valtaosa tutkimuksista on tehty Euroopassa ja länsimaissa. Yksinäisyys on yhdistetty moniin terveyshaittoihin lukuisissa tutkimuksissa. Muun muassa masennus, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja muistisairaudet ovat yhteydessä yksinäisyyteen.

Artikkeli Joka viides kokee itsensä yksinäiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

mielessä

14.10.2026

Näin some vie mennessään – 5 keinoa ottaa ohjat takaisin

Algoritmit koukuttavat, kärjistävät tunteita ja syöttävät meille sisältöä, josta on vaikea irrottautua. Psykologi kertoo, miten somessa voi toimia fiksummin, turvallisemmin ja omaa hyvinvointiaan suojellen. 

Teksti Essi van der Ploeg
Kuva Istock

Sosiaalinen media on koukuttava ympäristö. Ihmisillä on luontaisesti taipumus hakea mielihyvää asioista, jotka palkitsevat nopeasti. Somen käytöllä on samankaltainen vaikutus aivoihimme kuin vaikkapa kaupan rahapelikoneilla.

– Kun kone kilauttaa kolikot kaukaloon, saamme pelaamisesta välittömän mielihyvävasteen. Sama mielihyvän kokemus viehättää somessa. Päivityksiimme vastataan nopeasti ja saamme tykkäyksiä. Meistä pidetään, havainnollistaa FT, psykologi ja tutkimuspäällikkö Sari Castrén THL:stä.

Eikä siinä toki ole mitään pahaa. Koemme somessa yhteenkuuluvuutta, sillä hakeudumme yleensä ryhmiin, joissa on samanhenkisiä ihmisiä kuin itse olemme. Yhteenkuuluvuudesta poikii merkityksellisyyden tunne: olemme osa minuuttamme vahvistavaa viitekehystä.

Some haluaa kuitenkin pitää käyttäjistään kiinni.

– Siksi algoritmit syöttävät meille voimakkaita tunteita herättävää sisältöä sekä mainoksia.

Ymmärrys siitä, miten algoritmit toimivat, ovat yhtä kuin sosiaalisen median ajokortti.

– Jos huomaat kiihtyväsi, kuormittuvasi sekä jumittuvasi someen, kysy itseltäsi, onko somelukutaitosi kunnossa. Voisitko tarkastella somesisältöjä kriittisemmin? Olisiko aika asettaa itselleen somen käyttörajat?

Ajattele, ennen kuin jaat

Valetiedon valtatienä some on lyömätön. Influenssereilla voi olla kymmeniä tai satoja tuhansia seuraajia, vaikka somevaikuttajan mielipiteet olisivat suorastaan vaarallisia tai vastoin tieteen todistamia faktoja.

– Myös tekoäly eli AI luo koko ajan jalansijaa tarkistamattomille väitteille. Mitä useammin AI kertoo jotakin totuutena, sitä herkemmin se siteeraa itseään samaisten väitteiden alkuperäisenä lähteenä, varoittaa Castrén.

Psykologi peräänkuuluttaa somenkäyttäjältä tutkijamaista otetta.

– Pohdi, mistä somesta saamasi tieto on peräisin, mitkä ovat kirjoittajan motiivit tai onko väitteiden takana piilomainontaa eli kyseisestä sisällöstä hyötyviä ja rahaa ansaitsevia tahoja. Älä jaa itse perätöntä tietoa somessa.

Ole myös varovainen, kun jaat itsestäsi tai vaikkapa lapsistasi materiaalia somessa.

– Tekstit ja kuvat jäävät someen. Etenkin kuvilla on riski päätyä huijareiden ja hyväksikäyttäjien kynsiin. Deepfake-pornovideot ovat tästä surullinen esimerkki: nuoren ihmisen viatonkin valokuva voi päätyä riisuttuna tekaistulle pornofilmille ja levitä hallitsemattomasti pitkin verkkoa. 

”Jo se, että bling-ääntä ei enää kuulu, rauhoittaa.” 

Asiantuntijana FT, psykologi ja tutkimuspäällikkö Sari Castrén, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

Artikkeli Näin some vie mennessään – 5 keinoa ottaa ohjat takaisin julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.