Optimismi auttaa dementian ehkäisyssä

Tarkkaa syytä optimismin terveysvaikutuksille ei tiedetä, mutta taustalla voi olla optimismin kyky tehostaa immuunipuolusta ja vähentää stressiä.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Optimistiset ihmiset saattavat sairastua dementiaan muita epätodennäköisemmin, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus. Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta nyt julkaistut havainnot vahvistavat ja laajentavat näyttöä.

Tutkimukseen osallistui 9 000 keskimäärin 74-vuotiasta, jotka eivät sairastaneet dementiaa neljätoistavuotisen seurannan alkaessa. Osallistujien terveyttä ja dementian ilmaantumista tarkasteltiin useita kertoja seurannan aikana.

Hieman yli 3 000 osallistujaa sai dementiadiagnoosin seurannan aikana, mutta sairastumisen todennäköisyys oli sitä pienempi, mitä optimistisempi ja positiivisempi osallistuja oli. Optimismia mitattiin siihen kehitetyllä LOT-R-kyselylomakkeella.

Optimismi tehostaa immunipuolusta ja vähentää stressiä

Positiivinen elämänasenne ja optimismi on aiemminkin yhdistetty pienempään dementian riskiin, mutta tutkimuksista on ollut vaikea päätellä pienentääkö optimismi sairastumisriskiä vai vähentääkö kehittymässä oleva muistisairaus optimismia.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhteydet pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysista suljettiin pois seurannan kaksi ensimmäistä vuotta. Näin mahdollisen varhaisvaiheen dementian vaikutukset mielialaan ja elämänasenteeseen saatiin paremmin huomioitua. Myöskään osallistujien mielenterveys, elämäntavat, etninen tausta, ikä, sukupuoli tai koulutustaso eivät selittäneet tuloksia.

Tarkkaa syytä optimismin terveysvaikutuksille ei tiedetä, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Optimismi saattaa esimerkiksi tehostaa immuunipuolustusta, vähentää stressiä ja auttaa välttämään haitallisia elämäntapoja.

Artikkeli Optimismi auttaa dementian ehkäisyssä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Tutkimus: Verenpainetta alentava ruokavalio hyväksi myös aivoille

Verenpaineen alentamiseen tarkoitettua MIND-ruokavaliota nauttivien aivot ikääntyivät 12 vuoden seurannan aikana jopa 20 prosenttia vähemmän kuin epäterveellisempää ruokavaliota noudattavien.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Verenpainetta alentava ja monin tavoin terveellinen ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan hidastaa aivoissa iän myötä tapahtuvia rakenteellisia muutoksia. Sama ruokavalio on aiemmin yhdistetty myös muistin ja muiden tiedollisten aivotoimintojen kuntoon.

Tulokset julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä, ja ne perustuvat 1 600 keski-ikäisen kaksitoistavuotiseen seurantaan. Osallistujien ruokavalioita arvioitiin kolmesti seurannan aikana ja heidän aivonsa kuvattiin magneettikuvauksella 2–3 kertaa.

Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella, miten lähellä heidän ruokavalionsa olivat verenpaineen alentamiseen tarkoitettua MIND-ruokavaliota. Ruokavalio on hyvin lähellä Välimeren alueen perinteistä ruokavaliota.

Tulosten perusteella aivojen harmaan aineen tilavuus pieneni hitaammin osallistujilla, joiden ruokavalio oli lähimpänä MIND-ruokavaliota. Lisäksi heidän aivokammionsa laajenivat vähemmän, mikä myös viittaa hitaampaan aivokudosten kutistumiseen.

Tulostensa perusteella tutkijat arvioivat, että terveellistä ja monipuolista ruokavaliota noudattavien aivot ikääntyivät seurannan aikana 8–20 prosenttia vähemmän kuin osallistujien, joiden ruokavalio oli epäterveellisempi.

MIND-ruokavalion kaltaiset terveelliset ja monipuoliset ruokavaliot on aiemmin yhdistetty hitaampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen ja pienempään dementiariskiin. Nyt havaitut erot aivojen rakenteellisissa muutoksissa saattavatkin selittää näitä vaikutuksia.

Artikkeli Tutkimus: Verenpainetta alentava ruokavalio hyväksi myös aivoille julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Misellivettä vai kasvovettä?

Misellivesi ja kasvovesi menevät usein sekaisin, mutta niillä on eri käyttötarkoitus. Misellivesi on puhdistustuote, kasvovesi hoitotuote.

Teksti Jaana Tapio
Kuva Istock

Misellivesi ja kasvovesi menevät joskus sekaisin, mutta niillä on eri käyttötarkoitus. Misellivesi on puhdistustuote, joka poistaa kasvoilta meikin ja lian. Kasvovesi taas on hoitotuote, joka viimeistelee puhdistuksen, mutta myös hoitaa ja kosteuttaa ihoa.

Misellivesi on erinomainen tuote kiireisiin hetkiin ja matkoille. Vesipesusta kuivuvalle iholle se voi toimia ainoana puhdistustuotteena, mutta jos iholle tulee helposti epäpuhtauksia, on parasta käyttää muutakin puhdistustuotetta. Misellivettä voi käyttää yksinään esimerkiksi aamupuhdistuksessa, kun taas illalla raskaamman meikin tai aurinkosuojavoiteen poistossa se tukee muuta puhdistusta. 

Misellivesi levitetään vanulapulla, johon meikki ja lika jäävät. Kasvot voi käydä läpi monta kertaa, kunnes lappu on puhdas. Ihoa ei saa hangata rajusti, ja liikkeet suuntautuvat mieluiten keskeltä ulospäin, mikä tukee ihon lymfaattista kiertoa. 

Kasvovesi valitaan ihotyypin mukaan

Kasvovesi paitsi kosteuttaa myös tehostaa hoitotuotteiden imeytymistä ja tasapainottaa ihon pH-arvoa vesipesun jälkeen. Kasvovesiä on olemassa erilaisille ihotyypeille: kosteuttavia, rauhoittavia, talin eritystä tasapainottavia ja kevyesti kuorivia. 

Kasvovesikin voidaan levittää vanulapulla, jolloin lapun avulla on helppo varmistua, että meikin viimeisetkin rippeet lähtevät pois. Kasvovettä voi kuitenkin levittää myös käsillä taputellen. Jotkin kasvovedet ovat koostumukseltaan täyteläisempiä, joten sormilla levitys onnistuu hyvin. Lisäksi on olemassa suihkutettavia, kosteuttavia kasvovesiä, joita voi lisätä päivän mittaan myös meikin päälle. 

Herkkäihoinen välttää kasvovesissä alkoholia, kun taas rasvoittuvalle iholle se usein sopii, samoin kuin ihoa syväpuhdistava ja kuoriva salisyylihappo. Hyaluronihappo tai glyseriini sopivat kuivalle iholle, ja kaurauute sekä pantenoli rauhoittavat. Myös epäpuhtauksiin taipuvaista ihoa pitää kosteuttaa, koska muuten iho alkaa kosteuttaa itseään sisältä käsin ja talineritys kiihtyy. Sekaiholle voi käyttää eri tuotteita ihon alueiden mukaan. Myös vuodenaika voi vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita iho tarvitsee. 

Asiantuntijana kosmetologi Ksenija Ziljajeva, Kalasataman apteekki, Helsinki

Julkaistu Terveydeksi! 1/2026

Artikkeli Misellivettä vai kasvovettä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Raskauden aikainen liikunta hyväksi lapsen kehitykselle

Liikunnan harrastaminen ennen raskautta ja sen keskivaiheissa saattaa edistää etenkin lapsen motorista kehitystä. Syy voi piillä napanuoran parantuneessa verenkierrossa.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Liikunnan harrastaminen ennen raskautta ja sen keskivaiheissa saattaa edistää etenkin lapsen motorista kehitystä ensimmäisen elinvuoden aikana, kertoo tuore japanilaistutkimus.

Raskaudenaikainen fyysinen aktiivisuus on tiedetty hyödylliseksi jo pitkään, mutta raskautta edeltävän liikunnan vaikutuksia on tutkittu vähemmän.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 38 000 äidin ja lapsen tietoihin, jotka kerättiin vuosina 2011–2014. Vanhemmat täyttivät lapsen kehitystä seuraavan kyselylomakkeen puolen vuoden välein lapsen syntymästä kolmevuotiaaksi.

Ennen raskautta fyysisesti kaikkein aktiivisimpien äitien lapset saivat parempia tuloksia melkeinpä kaikissa kyselylomakkeen osa-alueissa, tulokset osoittivat. Myös keskiraskauden fyysinen aktiivisuus liittyi parempiin tuloksiin, kun vertailukohtana olivat lapset, joiden äidit olivat harrastaneet vähänlaisesti liikuntaa. Erityisesti motoriset taidot olivat kehittyneet heillä paremmin 6–12 kuukauden iässä.

Tarkkaa mekanismia ei tiedetä, mutta liikunta ja fyysinen aktiivisuus voivat muun muassa parantaa napanuoran verenkiertoa ja siten edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Lisäksi on todennäköistä, että liikunnalliset äidit ovat muutenkin terveystietoisia ja todennäköisesti myös sosioekonomisesti hyvässä asemassa, mikä myös voi vaikuttaa tuloksiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Artikkeli Raskauden aikainen liikunta hyväksi lapsen kehitykselle julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Teksti Tarja Västilä
Kuvat Eino Ansio

Kesällä reilut kaksi vuotta sitten Raija Kaitila sai elämänsä ensimmäisen poskiontelotulehduksen. Se hoidettiin antibiooteilla, mutta väsymys ja iltakuumeilu jatkuivat. Sitten iski korvatulehdus ja suuhun ilmestyi haavoja. Tulehdusarvot eivät laskeneet.

– Olin päivät töissä ja iltaisin huilasin.

Työterveyslääkäri lähetti Kaitilan päivystykseen, jossa todettiin munuaistulehdus. Sitä lääkittiin taas antibiootein. Kuume kuitenkin nousi, ja kunto heikkeni. Terveyskeskuksessa Raijan tytär lykki äitiään pyörätuolilla, sillä jalat eivät kantaneet ja selkäkivut voimistuivat. Päivystyksestä Kaitila pääsi osastolle sairaalaan. Kunto romahti ja kuume nousi korkeaksi.

– En tiennyt enkä tajunnut mistään mitään. Olo oli kamala.

Vaskuliitin oireet kehittyvät hiipien tai äkillisesti

Kahden sairaalayön jälkeen lääkäri alkoi epäillä vaskuliittia laboratoriokokeiden perusteella. ANCA-vasta-aineet veressä viittasivat verisuonitulehdukseen, vaskuliittiin.

ANCA-vaskuliitit ovat harvinaisia pienten ja keskisuurten verisuonten autoimmuunisairauksia. Tällainen on myös Kaitilan sairaus, granulomatoottinen polyangiitti GPA, Wegenerin granulomatoosiksikin kutsuttu. Systeemisessä reumasairaudessa GPA:ssa pienet valtimot ja laskimot sekä hiussuonet tulehtuvat. Suomessa on noin 1 100 tähän sairastunutta.

– Kävi tuuri, sillä monilla sairaus saatetaan havaita vasta vuosien jälkeen. Minulla tauti diagnosoitiin kuukauden sisällä, kiittelee Kaitila.

Reumatologian erikoislääkäri Suvi Peltoniemi toteaa, että ANCA-vaskuliiteissa ensioireina voi olla juuri poskiontelo- tai korvatulehdus kuten Kaitilallakin. Muutoin vaskuliittien yleisoireina ilmenee kuumeilua, väsymystä ja laihtumista, myös lihas- tai nivelkipuja voi esiintyä.

– Alussa potilas ei välttämättä ole kovin sairas, sillä oireet saattavat kehittyä pikkuhiljaa ja olla epämääräisiä viikkojen tai kuukausien ajan. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti ja edetä muutamissa päivissä hankalaksi yleistyneeksi sairaudeksi.

Peltoniemen mukaan elimiin kohdistuvat oireet riippuvat siitä, missä tulehtuneet suonet sijaitsevat ja minkä kokoisia ne ovat. Tulehdus voi ahtauttaa suonta, aiheuttaa tukoksia tai verenvuotoja ja hapenpuutteen verisuonten ravitsemaan elimeen.

Raija Kaitilalla on Suomessa noin tuhat kanssasisarta ja -veljeä, jotka sairastavat myös granulomatoottista polyangiittia, GPA:ta.

Kortisoni vei unet ja muutti persoonaa

Antibiooteista luovuttiin, ja Kaitila sai kerralla ison kortisoniannoksen. Samana iltana hän oli jo jalkeilla, vointi koheni heti. Kotona kortisonia jatkettiin pitkään, mistä tuli melkoiset oireet.

– Kortisoni vei yöunet, pää kävi tuhatta ja sataa, näkö sameni, lihoin, sain kuukasvot ja hikoilin niin, että yöllä vaihdoin läpimärän peiton toiseen. Tulin yltiöpositiiviseksi ja puhuin kuin papupata – normaalisti olen asiallinen ja perustotinen. Onneksi en tehnyt mitään tyhmää. Tasapaino-ongelmien takia kävelin pitkään sauvojen kanssa ja olin liikkumisessa puolison varassa.

Kaitila pitääkin taannoista tilannetta myös koomisena: ylipirteä mielenlaatu ajoi ajatuksen vaikeasta sairaudesta loitommalle ja hän uskoi parantuvansa. Kun kortisoniannosta laskettiin, olokin palautui normaaliksi, vaikka nivelkivut edelleen vaivasivat.

“Kun tapasin muita sairastuneita ja sairaudesta selvinneitä, tuli tunne, että kyllä tästä selvitään.”

Tauti remissiossa, seuranta jatkuu

Kuukauden kuluttua diagnoosista Kaitilalla aloitettiin infuusiohoito biologisella lääkkeellä, rituksimabilla. Sitä jatkettiin puolen vuoden välein noin 1,5 vuoden ajan. Sairausloma vaihtui vajaa vuosi sitten työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Nyt tauti on pysynyt remissiossa, eikä hoitoa tällä tietoa enää jatketa. Laboratorioseurantaa on kolmen kuukauden välein.

– Lääkityshoito määräytyy sen mukaan, mikä vaskuliitti on kyseessä ja mikä on sen vaikeusaste. Jos tautiin liittyy vain ylähengitystieoireita, perinteiset reumalääkkeet saattavat olla riittävä hoito. Erityisesti lapsilla esiintyvä IgA-vaskuliitti taas voi parantua itsestään muutamassa viikossa, kertoo Peltoniemi.

Kaitila kiittelee sitä, ettei hän ehtinyt saamaan elinvaurioita, kun sairaus pystyttiin diagnosoimaan niin pikaisesti.

Vaskuliitteja on toistakymmentä erilaista. Suomessa niihin sairastuu noin tuhat ihmistä vuodessa.

Vaikka Kaitilan sairaus on tällä hetkellä remissiossa, hän ei tunne olevansa täysin kunnossa.

– Heikotus, väsymys ja tinnitus vaivaavat. Viime kesänä oireet helpottuivat jonkin verran ja pystyin kulkemaan jo pidempiä sauvalenkkejä.

Vertaistuki on helpottanut mieltä

Kaitila liittyi jo sairastumisen alussa GPA-Facebook-ryhmään ja Vaskuliittiyhdistykseen vertaistuen vuoksi. Hän on ollut myös vaskuliittikuntoutuksessa, josta hän on saanut intoa ja rohkeutta liikkumiseen.

– Kun osallistuin vertaistukitapahtumaan ja tapasin muita sairastuneita ja sairaudesta selvinneitä, tuli tunne, että kyllä tästä selvitään. Vakavasti sairastuneenkin elämä jatkuu.

Vertaistukihenkilöksi itsekin kouluttautunut Kaitila toivoisi, että taudista olisi saatavilla paremmin tietoa.

– Sairastuessani asuin Eurassa ja minua hoidettiin Porissa. Reumatologille on hankala päästä, eikä perusterveydenhuollossa vaskuliitteja juuri tunneta. En olisi uskonut, että minustakin tulee vaativa ja puolensa pitävä. Hirvittää etenkin nuorten aikuisten kohtalo: heitä ei oteta tosissaan. He käyvät lääkärillä toistuvasti epämääräisten oireiden vuoksi ja saavat usein masennusdiagnoosin.

Kaitila oli sairastuessaan 62-vuotias ja ollut koko elämänsä perusterve. Hänellä on ehkä ollut alttius autoimmuunisairauteen, jonka esimerkiksi stressi on saattanut laukaista.

Peltoniemen mukaan vaskuliittiin sairastuneilla on geneettinen alttius olemassa, mutta geenit eivät yksistään riitä – myös ympäristötekijöillä on merkitystä. Tarkkaa syytä ei kuitenkaan tiedetä.

– Diagnostiikka ja hoidot ovat kehittyneet ja parantaneet vaskuliittien ennustetta. Suurin osa sairastuneista saadaan remissioon, ja lääkityksiä päästään osalla purkamaan poiskin. Joskus tauti voi kuitenkin putkahtaa uudelleen esiin.

Kaitila sanoo kertoneensa avoimesti tutuille rajusta sairastumisestaan.

– Olen saanut paljon tukea ja ymmärrystä lähipiiristä. Välillä harmittaa, mutta yritän tsempata itseäni. Sopeutuminen ja toipuminen ovat vieneet aikaa. Minulle tuli kaveriksi tämä Wegener, mutta olen tyytyväinen, että tauti on ainakin toistaiseksi nujerrettu.

Asiantuntijana reumatologi Suvi Peltoniemi, HUS

Julkaistu Terveydeksi! 1/2026

Artikkeli Vaskuliitti on hoidettavissa julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Kahvilla yllättävä vaikutus suolistosyöpiin

Tuoreen tutkimuksen mukaan säännöllinen kahvin juominen saattaa parantaa paksu- ja peräsuolisyövän ennustetta. Syy piilee todennäköisesti kahvin sisältämissä antioksidanteissa ja tulehdusta hillitsevissä aineissa.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Ingimage

Säännöllinen kahvin juominen saattaa parantaa paksu- ja peräsuolisyöpää sairastavien ennustetta, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Samansuuntaisia havaintoja on saatu yksittäisissä tutkimuksissa vuosien varrella.

Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin neljän seurantatutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 5 400 paksu- ja peräsuolisyöpää sairastavan tiedoista.

Analyysin perusteella säännöllisesti kahvia juovat menehtyivät seurantojen aikana noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin muut potilaat. Heidän kasvaimensa myös pysyivät etenemättä pitempään hoitojen jälkeen, ja ne myös uusiutuivat harvemmin kuin muiden potilaiden. Yhteydet olivat voimakkaimpia potilailla, joiden syöpä oli aiheuttanut jo imusolmuke-etäpesäkkeitä.

Kahvin juonnin ja suolistosyöpien yhteys on biologisesti uskottava, sillä kahvi sisältää tuhansia ainesosia, joista monet ovat antioksidantteja ja tulehdusta hillitseviä. Kahvi voi myös nopeuttaa suolen toimintaa ja karsinogeenisten ainesten poistumista suolistosta. Kahvin lisäksi kuitenkin lukuisat muutkin tekijät ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, joten niitä kannattaa tulkita varoen.

Tutkimus julkaistiin Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention -lehdessä.

Artikkeli Kahvilla yllättävä vaikutus suolistosyöpiin julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

mielessä

31.3.2026

Surkastuvatko aivomme digimaailmassa?

Huomiostamme kilpailee nykyään iso määrä digisovelluksia, ja keskittymisemme herpaantuu herkästi. Miten tämä vaikuttaa oppimiseen, luovuuteen ja muistiin?

Teksti Essi van der Ploeg
Kuva Istock

Asiantuntijana aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 1/2026

Artikkeli Surkastuvatko aivomme digimaailmassa? julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Tyypin 1 diabetes saattaa altistaa dementialle

Tyypin 2 diabetesta potevien tiedetään sairastuvan dementiaan muita todennäköisemmin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sama näyttäisi pätevän myös tyypin 1 diabetesta sairastaviin.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Tyypin 2 diabetesta potevien tiedetään sairastuvan dementiaan muita todennäköisemmin, mutta sama näyttäisi pätevän myös tyypin 1 diabetesta sairastaviin.

Tiedot käyvät ilmi Neurology-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, johon osallistuneista 280 000 keskimäärin 64-vuotiaasta 5 400 sairasti tyypin 1 diabetesta ja 52 000 tyypin 2 diabetesta. Keskimäärin 2,5 vuoden seurannan aikana 2 300 osallistujaa sai dementiadiagnoosin.

Tyypin 1 diabetesta sairastavat saivat dementiadiagnoosin noin kolme kertaa todennäköisemmin ja tyypin 2 diabetesta potevat kaksi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut diabetesta, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ikä, koulutustaso ja monia muita tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja.

”Dementian riskiä voi pienentää harrastamalla liikuntaa ja syömällä terveellisesti.”

Tutkijat korostavat, ettei aineistosta voi päätellä johtuuko havaittu dementiariski suoraan tyypin 1 diabeteksesta vai jostain muusta seikasta. Joka tapauksessa tulokset olisi hyvä huomioida tyypin 1 diabetesta potevien hoidossa.

Viime vuosikymmeninä tyypin 1 diabetesta potevien elinikä on pidentynyt, minkä takia entistä useammat potilaat ehtivät myös sairastua dementiaan elämänsä aikana. Dementian riskiä voi pienentää esimerkiksi harrastamalla liikuntaa ja syömällä terveellisesti ja monipuolisesti.

Artikkeli Tyypin 1 diabetes saattaa altistaa dementialle julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Tiesitkö tätä siitepölyallergiasta?

Noin joka viidennellä suomalaisella on siitepölyallergia. Yleisen vaivan hoitoon liittyy kuitenkin paljon vääriä käsityksiä.

Teksti Krista Korpela-Kosonen
Kuva Getty Images

Noin joka viidennellä suomalaisella on siitepölyallergia. Sen tavallisimmat oireet ovat nenän tukkoisuus ja vuotaminen, silmien kutina, kirvely ja vetistys sekä aivastelu ja kurkun kutina.

Ristiallergia ruoka-aineille on tavallista

Moni siitepölylle allerginen huomaa saavansa oireita myös tutuista hedelmistä ja juureksista. Tällainen ristiallergia johtuu siitä, että elimistön immuunijärjestelmä sekoittaa siitepölyn ja tiettyjen ruoka-aineiden proteiinit toisiinsa. Esimerkiksi koivuallergikko voi saada oireita myös omenasta, pähkinästä, päärynästä ja persikasta.

Tavallisimmin ristiallergiaoireet tuntuvat huulten, suun ja nielun alueella. Ruoka-aineita ei yleensä tarvitse kokonaan välttää, vaan niitä voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa. Niiden kypsentäminen tai pakastus vähentävät usein merkittävästi oireilua. 

Artikkeli Tiesitkö tätä siitepölyallergiasta? julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.

Liikunnan ajankohdalla on väliä diabeteksen ehkäisyssä

Tuoreen tutkimuksen mukaan iltapainotteinen liikunta on tehokkainta diabeteksen ehkäisyssä. Ilmiötä selittänee elimistön glukoosiherkkyyden heikentyminen iltaa kohden.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Liikunnan tiedetään pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta myös liikunnan ajankohta voi vaikuttaa sairastumisriskiin. Tuoreen tutkimuksen perusteella todennäköisesti suurimman hyödyn saa, jos reipasta liikuntaa harrastaa vasta iltapäivästä tai illalla kello 15–24 välillä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa UK Biobank -aineistoa ja 85 000 aikuisen terveystietoja. Niiden perusteella riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli sitä pienempi mitä enemmän henkilö harrasti reipasta liikuntaa.

Kuitenkin kun liikunnan kokonaismäärä huomioitiin analyysissa, sairastumisriski oli pienin osallistujilla, jotka ajoittivat liikunnan kello 15:n ja 24:n välille. Tämä havaittiin verrattuna aamulla ennen yhdeksää liikuntaa harrastaviin.

Tutkijat selvittivät asiaa myös yhdysvaltalaisen NHANES-tutkimuksen aineistoilla, jotka koostuivat 7 000 aikuisen tiedoista. Myös tässä analyysissa iltapäivän ja illan liikunnalla oli suurempi vaikutus, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas kuin brittiaineistossa.

Iltapainotteinen liikunta tehostaa glukoosin hyödyntämistä

Tutkimuksesta ei voi päätellä, miksi liikunnan ajankohta vaikuttaa diabetesriskiin, mutta mahdollisia selityksiä on useita. Ihmisen insuliiniherkkyys heikkenee päivän mittaan, minkä takia veren glukoositasot nousevat enemmän illalla nautitun aterian jälkeen. Onkin mahdollista, että ilta- ja iltapäiväliikunta hillitsee tätä ilmiötä ja tehostaa glukoosin hyödyntämistä.

Suomalaisissa liikuntasuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Artikkeli Liikunnan ajankohdalla on väliä diabeteksen ehkäisyssä julkaistiin ensimmäisen kerran Leppävirran apteekki.